”Let food be thy medicine and medicine be thy food.” -Hippocrates.

Kulunut sitaatti, mutta sain sen vielä ehjänä liitettyä tänne. Vapaasti suomennettuna tämä tarkoittaa: ”Anna ruoan olla lääkkeesi ja lääkkeen olla ruokasi.” Kyllä nämä wanhat wiisaat tietävät. Ruoka lääkkeenä ei tosiaan ole mikään vitsi. Terveellinen ruoka pitää lääkärin loitolla!

On se ihminen aivan erikoisen ihmeellinen eläin. Voit syöttää tälle lihamasiinalle lähes mitä vain polttoainetta, ja kyllä se vain käy ja kukkuu. Ainut asia on, että kuinka kauan se kukkuu ja kuinka tehokkaasti. Ravintoasioissa meitä voidaan surkeasti verrata polttomoottoreihin tai edes muihin eläinkunnan jäseniin johtuen siitä, että ihminen on vuosien saatossa adaptoitunut monenlaiseen ravintoon, harvat eläimet ovat. Vaikka tulemme toimeen monenlaisella ruokavaliolla, ei tämä kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö jotkin ruokavaliot toimi paremmin ja tehokkaammin kuin muut. Voiko Ruoka lääkkeenä -ajatus toimia?

Nuorena miehenalkuna harrastin aktiivisesti monia urheilulajeja. Joskus minulla oli useammat kuin yhdet treenit päivässä ja ruokahaluni oli sen mukainen. Täytin tämän kalorivajeen pääosin huonoilla protskuilla, leivällä, pastalla, perunoilla ja välillä hampurilaisilla tai kebabilla, mutta muuten vältellen rasvaa. Reiluna parikymppisenä huomasin ruokailutottumuksieni turmiolliset seuraamukset. Olin ravinneköyhillä ja prosessoiduilla ruoilla saanut itselleni aikaiseksi ärtyvän suolen syndrooman, herkkyyden gluteenille, jatkuvia aftoja ja kesäisen allergiakimaran. Lopuksi olin vatsaoireiden takia pitkällä sairaslomalla. Tämän sairasloman aikana päätin tehdä muutoksen.

Olen seurannut uusimpia tutkimuksia ja villitysdieettejä viimeiset 8 vuotta. Olen toiminut omana koekaniinina ravinnon suhteen ja kokeillut dieettejä kasvissyönnistä Atkinsiin. Päädyin omaan suhteellisen vakiintuneeseen syömätapaani noin 5 vuotta sitten. Tämän jakson aikana olen parantanut suolistoni, poistanut aftavaaran, saanut lähes kokonaan häivytettyä allergiaoireet ja parantanut kehonkoostumustani vaikka harjoittelen nykypäivänä vähemmän.

Sanotaan, että tiede uusii itsensä noin 10 vuoden välein.

Perinteiset ravintosuositukset ovat peruja 60-luvulta, (tai jopa 30-luvulta [osa Ancel Keysin 7-countries studyn lähdemateriaalista]). Nämä ravitsemustiedot ovat äärimmäisen päivettyneitä, elleivät jopa aikoinaan manipuloituja palvelemaan tiettyjä ruokabisneksen toimijoita. Lokakuussa 2013 Ruotsi vaihtoi ravintosuosituksiaan sisältämään enemmän rasvaa ja vähemmän hiilihydraatteja. Ruotsi on tässä asiassa yksi edelläkävijöistä. Suomi julkaisi vastaavasti tammikuussa 2014 uudet ravintosuositukset. Ne ovat järkevämmät kuin entiset, mutta olen edelleenkin tyytyväinen, että olen syntynyt Ruotsissa.

Suomalainen ”tutkimus” (Data Trainer4You:n personal trainer-koulutuksessa) kertoi Suomalaisten syövän keskimäärin hyvin. Saamme ruoastamme tarvittavat makrot, vitamiinit ja hivenaineet. Suomessa voidaan silti yleisellä tasolla hyvinkin huonosti. Yli 46 % väestöstämme on ylipainoista (THL). No mutta, tämähän voidaan selittää: Syömme siis näitä ruokia liikaa ja emme liiku tarpeeksi!
…Hyvä, jäljelle jäävät enää laiskuus ja ylensyönti.
Minulle on tullut vastaan useampi tapaus, joissa asiakkaalla ruokavalio on ”tiptop”, kalorit nipnap, salilla käydään kolmesti ja lenkilläkin kahdesti viikossa. Silti vaan keskivartaloon kerääntyy viskeraalirasvaa ja olo on vetämätön. Kantavatko valtion ravitsemustahot mielestänne tarpeellisen vastuun läski- ja sairausepidemiassamme?

En halua syyttää tai mustamaalata ketään. Aikuisen ihmisenhän tulee yksilönä kantaa vastuu omasta terveydestään, parhaalla osaamallaan tavalla… Juuri niin ”parhaalla osaamallaan tavalla”. Mutta mitä jos tämän ihmisen ravintoasioiden suurimman ulkoisen auktoriteetin neuvot kalliit eivät toimi alkuunkaan hänelle? Jatkat vaan sitä täysjyväviljan syöntiä ja margariinia päälle? Niinhän siinä käy…, nimittäin jatkaa ja lenkkeilee vähän lisää päälle, disaster!

No nyt mustamaalaan kuitenkin: Mm. Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Diabetesliitto ja THL ovat mielestäni niin syvällä omassa paksussa, kyllästyneessä liemessään. Heidän keittoonsa ei enää uusia raaka-aineita mahdu. Kun oma työ on tehty täydellisesti, esim. VRN:n ruokapyramidin laadinta, on helppoa ojentaa syyttävä sormi sitten siihen leivän puputtajaan joka liikkuu aivan liian vähän ja puputtaa liikaa. TÄTÄ MINÄ EN HYVÄKSY!

Mistä sitten johtuvat Suomessa (ja maailmalla) jylläävät terveysongelmat, kuten ylipaino, suolisto-ongelmat, sydän- ja verisuonisairaudet, 2. tyypin diabetes ja metabolinen oireyhtymä? Kun ruokavalio kun Suomessa on keskimäärin todettu hyväksi ja aktiivisetkin ihmiset lihovat, jokin ei täsmää. Ainakaan omaa vatsaani en liikunnan puutteella sekoittanut. Minä olen pyrkinyt ratkaisemaan nämä ongelmat omalta ja asiakkaitteni osalta aina ruokavaliomuutoksilla ja muutamia kertoja jopa liikuntaa vähentämällä. Sellaisella ihmemetodilla kuin ihmiskokeella ja oman kehon kuuntelulla saa paljon aikaan. Ja hyvää jälkeä on tullut. Minulle ruoka lääkkeenä toimii, mutta tähän THL sanoisikin, että ”Sinä oletkin perusterve”. 😉

Näen laadukkaan, paljon mikroravinteita sisältävän ravinnon ihmisen hyvinvoinnin vankimpana tukipilarina.

urheilijan laihdutus ravinto

Äijäsafkaa?

Mitä luulet, että kuinka paljon tämä mozza-, feta-, vihersalaatti sisältää kaloreita? Varmaan todella vähän, jotta tämä rimpula pysyy sellaisena kuin on.
Kokemukseni itseni ja asiakkaiden kanssa kertoo kieltään enemmänkin siitä, että oikeat, yksilöidyt ravintoaineet, niiden oikeaoppinen yhdistäminen ja ruokailuajat näyttelevät huomattavasti suurempaa roolia kehonkoostumuksessa kuin kalorit.

-PT-Pete

Ps. reilu 900kcal
Ps.Ps. kuvissa olevat ruoka-annokset olen itse kokannut ja syönyt. Hyviä olivat.

Ruoka lääkkeenä | ptpete.net | Perttu Anteroinen, personal trainer Turku

”Let food be thy medicine and medicine be thy food.” -Hippocrates.